Ettei mene liian vakavaksi :)  Loput iphonen automaattikorjauksen parhaat:  the-25-funniest-autocorrects-of-2012

Unohda itsesi, kadota itsesi, herää todellisuuteen, herää unesta uneen unen sisällä. Kaikki on lopulta harhaa, jokainen asia muuttuu koko ajan, katoaa ja ilmestyy hetkestä hetkeen. Ajajan paikka on tyhjä minuudesta, vain kangastus ohjaimissa. Unelmoitko viellä? Miten syvällä illuusiossa haluat elää? Todellisuutta ei tavoita sanat eikä ajatukset, vain teot koskettavat olemuksen ydintä.

© Tyhjyyden Portti

It’s only because we’re so concerned about this sack of flesh that we think of ourselves as rich or beautiful or whatever. But when we die, everything is one. Nothing is yours anymore.
We’re always trying to promote our ego. The only question is: How many years can we keep it up? When we’re dead our body is just a piece of meat.

You’re worried about death? Don’t worry – you’ll die for sure.

Your whole life long you’re completely out of your mind because you think it’s obvious that there is a “you” and “the others”. You put on an act to stand out in a crowd, but in reality there’s neither “you” nor “the others”.
When you die, you’ll understand.

by Sawaki Kôdô Rôshi

© Tyhjyyden Portti

Jää Buddha © Tyhjyyden Portti

Lumi Buddha © Tyhjyyden Portti

Jäätynyt Buddha © Tyhjyyden Portti

Kiinnostava artikkeli Intialaisen ja länsimaisen joogan eroista:

chillum-smoking-yogis-versus-self-obsessed-health-freaks


“Most important in order to reach yoga is to give up your small self in favour for your big one.”

© Tyhjyyden Portti

Ajatuksilla ei ole pysyvää kotia, keholla ei ole pysyvää kotia, kaikki nousee esiin tyhjyydestä tällä hetkellä joka on kokonainen universumi, kunnes taas katoaa takaisin alkulähteeseen noustakseen uudelleen esiin. Joka hetki on uusi mahdollisuus, mikään ei pysy samana ikuisesti, kaikki muuttuu joka hetki, kehomme, tunteemme, ajatuksemme, ilmiömaailma ympärillämme. Nousemme koko maailmankaikkeuden kanssa esiin tyhjyydestä, vain kadotaksemme uudelleen. Elämä on pelkkää syntymää ja kuolemaa joka hetki. Kaikki ilmiöt syntyvät kanssamme joka hetki ja kuolevat kanssamme joka hetki. Olemme olemassa vain tänä hetkenä kaiken muun kanssa. Kaiken ykseydestä nousemme esiin ja siihen lopulta katoamme. Toiminta on avain universumin arvoitukseen, kaikki on yhtä, riippuvaissuhteessa kaikkeen muuhun, toiminta on elämän liikettä, Jumalan tanssia.  Toiminta synnyttää hetken jossa nousemme tai kaadumme yhä uudelleen. Joka hetki on mahdollisuus tehdä enemmän hyvää kuin pahaa, palvella elämää eikä itsekkäitä samsarisia harhaisia sokeita halujaan. Istu alas yhä uudelleen ja kohtaa zazenin polttavat liekit, kohtaa oma itsesi ja vapaudu harhojesi unesta. 

© Tyhjyyden Portti

Kerros kerrokselta mielenrakenteet paljastuvat ja tippuvat pois, lopulta tuijottamani seinä tuntuu tärkeämmältä kuin loputtomat sisäiset dialogit, en osaa sanoa enään kuka olen, miten voisinkaan eihän minua ole koskaan ollut olemassakaan muuta kuin omissa sisäisissä tarinoissani. Lakkaan vastustamasta todellisen maailman kutsua, päästän irti itsestäni, päästän irti zazenista, päästän irti Buddhasta ja rupean vain elämään elämääni. Vain huomatakseni miten käsittämättömän kaunis tämä maailma todella on, päästäessäni irti Buddhasta löydän Buddhan kaikesta mikä on tässä ja nyt...

© Tyhjyyden Portti

Mind Here And Now Is Buddha © Tyhjyyden Portti

A flower falls, even though we love it; and a weed grows, even though we do not love it. -Dogen
 © Tyhjyyden Portti

Onnellisuus. Mitä se on? Kun aloitin meditaation harjoittamisen koin löytäneeni sen mitä olin etsinyt, ja sitä kautta koin itseni hyvinkin onnelliseksi. Myöhemmin onnellisuuden pilvikupla rupesi rakoilemaan, enkä enään ollutkaan koko aikaa onnellinen, olin ollut siinä ymmärryksessä että meditaation kautta voi olla aina loputtoman hyväntuulinen. Minulla kesti pitkän aikaa hyväksyä että asia ei todellakaan ole näin, eikä mitenkään voisikaan olla. Näinä päivinä on paljon henkisen tien kaupittelijoita jotka kauppaavat juuri tätä blissiä, ja toki tämä bliss on todellista, harjoittaja tulee todennäköisesti kokemaan sitä harjoituksen edetessä, mutta se ei todellakaan ole paikka jonne laskea ankkuria. Kaikki kokemukset ovat ohimeneviä, pysymättömiä, kuten myös bliss tai onnellisuus. Hakemalla vain jotain tiettyä  mielentilaa, kiellämme kaiken muun mitä tajuntamme sisältää. Emme ikinä voi olla todella tasapainoisia ennenkuin olemme valmiita kohtaamaan tajuntamme kaikki puolet ja lopulta päästämään niistä irti. Kaikenlainen onnen ja muun tavoittelu tulee esteeksi, vain päästämällä irti voimme löytää jotain joka on onnen tuolla puolen.

Mestari Dogenin mukaan kokonainen universumi on jo oivallettu nyt, mutta meidän ajatustakertumat estävät meitä näkemästä sitä. Ei ole tarvettä mennä minnekkään, saavuttaa mitään. Kaikki on ollut aina hyvin, vain sisäinen vastarintamme, ennakkoluuloineen piilottaa meiltä todellisuuden ymmärryksen ja kokemisen, kokemuksen tyhjyydestä, asioiden sellaisuudesta. Päästämällä irti onnen tavoittelusta voimme olla onnellisia juuri nyt, hyväksyessämme elämämme ylä- ja alamäet, hyvät- ja huonot päivät, vahvuutemme ja heikkoutemme, hyväksyessämme oman ihmisyytemme voimme huomata ettei meidän elämä olekkaan lopulta sellaista kuin ajattelimme sen olevan. Kaikki on lopulta yhtä, jaamme saman maailmankaikkeuden jonka erottamattomia osasia olemme.

Olikohan se the Doors elokuvassa jossa Morrison siteeraa Blakea sanoen että heikko järkemme kätkee äärettömyyden meiltä ja niinhän se taittaa vähän mennäkkin, katsomme maailmaa subjekti objekti jaottelun kautta, mutta todellisuudessa olemme yhtä kaiken kanssa. Subjektin tippuessa jäljelle jää vain havainto joka ei jaottele tai erittele, vain on yhtä kaiken kanssa, se on koko maailma. Tämän jälkeen ainoa mitä voimme tehdä on toimia, ja samalla olemme vain tämä toiminta, mitä se ikinä onkaan, kirjan lukemista, musiikin kuuntelua, tiskaamista, töissä käymistä jne. Kuuluisa Zen sanonta meneekin (vapaasti ulkomuistista) kannan vettä, haravoin pihaa, kuinka ihmeellista, kuinka ihanaa. Jos emme voi nauttia elämämme kaikista puolista, kapeutuu elämämme outoihin raja-alueisiin. Brad Warnerin mukaan Zenin tarkoitus ei ole päästä "high" jostain tietystä asiasta vaan KAIKISTA asioita. Muistan hyvin miten zen johdanto kurssilla ohjaaja sanoi että meditaation avulla arki rupeaa maistumaan. Ja se on totta, oman elämän pitäsi olla ikuisen inspiraation lähde, sehän on meidän oma elämämme, ainoa mikä meillä on, älkäämme hukatko tätä ainutlaatuista tilaisuutta elää juuri NYT.

© Tyhjyyden Portti

Kun  keho hiljentyy ja ajatukset vaipuvat horisontin taakse todelliset kasvosi näyttäytyvät sinulle palatessasi takaisin maailmaan. Sisäinen pyristely lakkaa hyväksyessäsi maailman sellaisena kuin se joka hetki näyttäytyy. Et etsi enään totuutta itsesi tai oman elämäsi ulkopuolelta, ne ovat totuus ja tie. Ei ole muuta tehtävissä kuin heittäytyä virran mukaan ja elää elämäänsä parhaansa mukaan...

© Tyhjyyden Portti

Olen iloinen elämäni pienistä iloista, kun haluaa vähemmän saa enemmän, en kaipaa kuuta taivaalta, kohta valmistuva kahvi riittää minulle. Olen onnellinen luopuessani onnellisuuden tavoittelusta. Syvältä sisimmästäni nousee kiitollisuus elämääni kohtaan, vaikka se ei ole täydelinen eikä siksi se koskaan tulekkaan, hyväksyessäni elämäni, itseni kokonaisuudessaan niin hyvine kuin huonoine puolineen, asiat palautuvat tasapainoon jatkuvan pyristelyn lakatessa, Buddhan keskitien löytyessä...

© Tyhjyyden Portti

Zazenista ei ole mitään hyötyä, zazen ei ole mitään, mitään ei voi saavuttaa, mitään ei voi saada, mistään ei saa kiinni, kaikki valuu lopulta sormien välitse kuin vesi. Satori vain menneen talven lumia, valaistuminen vain yksi illuusio lisää josta luovuttava on, kuka on se edes joka sen kuvittelisi saavuttavansa. Henkisyys ja materialismi, yhden kolikon kaksi puolta, kummatkin yhtä puuduttavan tylsiä, mitään ei voi saavuttaa, kaiken menettää ennemmin tai myöhemmin, zazen on puuduttavan tylsää, turhuuksien turhuus, mutta silti istun, täytyyhän sitä elämässä jotain tehdä, joten miksi ei vaikka istua ja päästää irti kaikesta ja vain elää elämäänsä vailla kehon ja mielen taakkaa….

© Tyhjyyden Portti

Have You Tried Meditation?

Mukava ja lämmin artikkeli meditaatiosta.  Artikkelin kirjoittajalla on 45 vuoden kokemus meditaatiosta. 

 http://shambhalasun.com/index.php?option=com_content&task=view&id=3667&Itemid=0

© Tyhjyyden Portti

 

Hardcore ZEN

“May I never be complete. May I never be perfect.”

“You have to give up! you have to give up!
You have to realize that someday you will die,
Until you know that, you are useless!”

“This is your life and its ending one moment at a time.”

“You are not your job, you're not how much money you have in the bank. You are not the car you drive. You're not the contents of your wallet. You are not your fucking khakis.”

― Chuck Palahniuk, Fight Club

© Tyhjyyden Portti

Kokeellista äänimaisemaa: http://soundcloud.com/decondition

© Tyhjyyden Portti

Unelmointia riippumatossa osa 2

Mietiskelen riippumatossani mennyttä ja tulevaa, mutta mistään ei saa todella kiinni, ei edes tästä hetkestä, joten luovutan ja rupean uinumaan viatonta unta maailmankaikkeuden syleilyssä...

© Tyhjyyden Portti

Elämän ohituskaistalla

Tyytyväisenä huomasin kaupassa ollessani vapaan kassan, kävellessäni kassaa kohti mieleeni nousi ajatus kohtaa kassaa kohti kiitävästä ihmisestä, eikä mennytkään kuin ohi kiitävä hetki kun vanhempi herrasmies kiiti ostoskärryineen kovaa vauhtia minun edestä kassalle, katselin tilannetta lähinnä huvittuneena. Samanlailla me kaikki kiidämme mielikuvituksessamme kohti jotain kuvitteellista päämäärää, unohtaen samalla tämän hetken kauneuden jossa ei ole kiire minnekkään, vaan voimme olla vain perillä tässä ja nyt missä ikinä olemmekaan.

© Tyhjyyden Portti

mietiskelen kauppalistaa

Istumalla alas, tuijottamalla seinää löydän itseni, todetakseni vain että minua ei ole, jatkan silti istumista ja tuijottamista, lopulta löydän itseni uudelleen kaikessa mikä on, kohautan olkapäitäni oivallukselle  ja rupean  mietiskelemään kauppalistaa….

© Tyhjyyden Portti

"Kun sydän avautuu, Jumala näyttäytyy" -   K. Pattabhi Jois
© Tyhjyyden Portti

Harjoituksen myötä ajatusrakennelmat sekä piintyneet mielipiteet todellisuudesta ja omasta itsestä rupeavat rakoilemaan ja löystymään, ajatukset eivät tunnu enään niin todellisilta, ei niin tärkeiltä, löytyy uutta tilaa hengittää. Samalla pikku hiljaa löytyy tajunnan toiselta puolelta maailma joka on todella kaunis kaikkine säröineenkin. Sitä on kutsuttu Todellisuudeksi, Buddha-luonnoksi, Jumalaksi, Tao tai Suureksi Mieleksi jne. Mutta nimet eivät ole tärkeitä, vaan kokemus siitä, jonka edessä harjoittaja voi nöyrtyä ja palvella suurempaa hyvää...

Istun kaiken kanssa

Sytytän alttarin kynttilän ja suitsukkeen, valmistaudun istumaan koko maailmankaikkeuden kanssa. Avoimesta ikkunasta kantautuu leikkivien lasten ääniä, muistan miten joskus ärsyynnyin häiriöistä jotka haittasivat meditaatiotani, mutta en enään. En ole menossa minnekkään enkä saavuttamassa mitään, istun vain kaiken kanssa mitä sillä hetkellä universumista esiin nousee, mitään hylkäämättä tai arvostelematta, kosminen mudra sisältää kaiken, astun sisään portittomasta portista ja jätän itseni jälkeen, en enää vilkuile taakseni…..

© Tyhjyyden Portti

Liikkumisen ilo

Huomasin mielialani laskevan sitä mukaa mitä kello eteni, jokainen hetki tuntui kallisarvoiselta, mutta väistämättä tiesin tämän päivän päättyvän ja vievän mukanaan viimeisen lomapäiväni. Olihan tätä vapauden iloa jo kestänytkin viisiviikkoa, mutta silti tunsin oloni synkäksi. Ajattelin ensin lähteä joogaan, mutta pelkkä ajatus liikkumisesta sisätiloissa tällä kauniilla säällä tuntui jotenkin luotaan työntävältä, joten laitoin juoksukenkäni jalkaan ja kävin juoksemassa reipasta tahtia kuutisen kilometria hien valuessa kasvoillani ja pitkin selkääni. Koin liikkumisen ilon puhdistavan mieleni tummat pilvet endorfiinien iskeytyessä tajuntaani. Harjoituksen jälkeen olo oli lähes uudesti syntynyt ja samalla mietin miten jotkut voivat elää liikkumatta säännöllisesti, itse en kykenisi....

© Tyhjyyden Portti

Sydämmen avaaminen elämälle

Avaruuden loputtomassa äärettömyydessä ihmiselämä on vain yksi tähti joka hetken tuikkii ja sitten on jo poissa. Olemme vain avaruustomua, energian loputonta tanssia, kosmista värähtelyä. Oletko valmis virittäytymään ikuisuuden taajuudelle? Se kuiskii puiden lehdissä, veden solinassa, hengityksen kohinassa, arjen askareissa. Se kutsuu päästämään irti rajoittuneista ajatuksista ja käsityksistä, katsomaan maailmaa lapsen kaltaisilla leikkisillä silmillä, huomaamaan elämän kauneuden ja haurauden juuri tässä hetkessä. Se kutsuu rakastamaan kaikkea elollista tällä kallisarvoisella planeetalla, rakastamaan omaa elämäänsä, sitä ainoata mikä meillä todella on. Tekemään parhaansa, ainoa mitä me voidaan tehdä. Avaa sydämmesi elämälle…..

© Tyhjyyden Portti

Haihtuvat utupilvet

Elämä on kuin unikuvat, ne syntyvät ja häviävät. Ei ne koskaan ole todellisia vain kangastuksen omaisia, haihtuvia utupilviä. Kuka on se joka unelmoi?

© Tyhjyyden Portti

Päivästä toiseen

Päivästä toiseen istun zazenia ja joogaan, päivästä toiseen pesen hampaita ja syön ruokaa, päivästä toiseen käyn töissä ja maksan laskuja. Kaikki samaa toimintaa, ei mitään erityistä. Joskus tuntuu mahtavalle, joskus ei, joskus haukotuttaa joskus ei, joskus kuvittelen olevani jotain erityistä, mutta sitten herään ja nauran mokomille moukkamaisille päähänpinttymille ja menen takaisin tuijottamaan seinää.

© Tyhjyyden Portti

Vajoan universumin lämpimään syleilyyn

Vajoan universumin lämpimään syleilyyn. Suljen silmäni hengitän sisään, aukaisen silmäni nähdäkseni kaiken olemassa olevan loputtoman kauneuden. Universumi on aina ollut kotini. En ole  koskaan todella syntynyt, en koskaan todella kuole. Tanssin loputtoman muodon muutoksen rytmissä. Kulkija, polku ja määränpää muuttuneet yhdeksi loputtomaksi hetkeksi....

© Tyhjyyden Portti

Matka psyykkeen sydämmeen

Jokainen ajatus harhankaltainen, tuntemukset tulevat ja menevät, mistään ei kiinni saa, kuka edes olisi se joka kiinni pitäisi? Erillisyys todellisuudesta vain tyhjä mielikuva, sulautuminen ykseyden hurmokseen, olen kaikki ja en mitään. Pelko poissa, todellisuus läsnä matkalla psyykkeen sydämmeen. Luovun kaikesta, ei ole mitään mihin takertua, minuus kuplan kaltainen, tyhjä sisältä, unenkaltainen illuusion rakennelma, zazen läpäisee kuplan, mitään kuplaa ei ole koskaan ollutkaan. Ajatukset, tuntemukset ja mielikuvat nousevat ja laskevat vuoroveden lailla, välillä on tyyntä ja välillä yltyy myrskyksi, mutta mikään ei ole pysyvää, mistään ei saa kiinni, kun päästää irti, näkee harhan toiselle puolelle, ymmärtää kaiken olleen aina hyvin, ei ole mitään saavutettavaa, ei ole ketään saavuttamassa sitä. Elämä jatkaa virtaamistaan, heittäydyn mukaan iloisena, syleilen koko universumia hymyillen….

© Tyhjyyden Portti

Kun kuvitelmat lakkaa todellisuus alkaa. Täydellinen tyhjyys laskeutuu olemuksen ylle. Kuka tätä on kokemassa? Ajatuksia leijailee jostain kaukaa, samoja vanhoja tarinoita. Kukaan ei niitä ajattele, kuka niitä jaksaisi kuunnella? Kaikkien kuvitelmien tuollapuolen, uusi uljas maa, joka aina siellä ollut on, vain ajatuksen harhan kätkemänä. Mitä jäjelle jää kun unelmointi lakkaa paremmasta huomisesta? Esiin astuu toiminnan Buddha, joka tekee mitä tehtävä on ilman mielen sokkeloista arvuuttamista. Ei se ylläpidä minän harhaa, juodessaan se vain juo, lukiessaan se vain lukee, kävellessään se vain kävelee. Mitä muutakaan voisikaan sillä hetkellä  tapahtua? Universumi kokee itsensä toiminnan Buddhan kautta, Buddha kokee universumin toiminan kautta.

Sadan taivaalta tuhansina vesipisaroina alas, heilun ja kahisen tuulen mukana puiden oksissa. Kuu on silmäni ja aurinko sydämmeni. Olen heijastus veden pinnassa. Minne tahansa menen olen ollut aina siellä, missä muuallakaan olisin?

© Tyhjyyden Portti