Liikkumisen ilo

Huomasin mielialani laskevan sitä mukaa mitä kello eteni, jokainen hetki tuntui kallisarvoiselta, mutta väistämättä tiesin tämän päivän päättyvän ja vievän mukanaan viimeisen lomapäiväni. Olihan tätä vapauden iloa jo kestänytkin viisiviikkoa, mutta silti tunsin oloni synkäksi. Ajattelin ensin lähteä joogaan, mutta pelkkä ajatus liikkumisesta sisätiloissa tällä kauniilla säällä tuntui jotenkin luotaan työntävältä, joten laitoin juoksukenkäni jalkaan ja kävin juoksemassa reipasta tahtia kuutisen kilometria hien valuessa kasvoillani ja pitkin selkääni. Koin liikkumisen ilon puhdistavan mieleni tummat pilvet endorfiinien iskeytyessä tajuntaani. Harjoituksen jälkeen olo oli lähes uudesti syntynyt ja samalla mietin miten jotkut voivat elää liikkumatta säännöllisesti, itse en kykenisi....

© Tyhjyyden Portti