 |
| © Tyhjyyden Portti |
Tyhjyyden Portti
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Vajoan universumin lämpimään syleilyyn
Vajoan universumin lämpimään syleilyyn. Suljen silmäni hengitän sisään, aukaisen silmäni nähdäkseni kaiken olemassa olevan loputtoman kauneuden. Universumi on aina ollut kotini. En ole koskaan todella syntynyt, en koskaan todella kuole. Tanssin loputtoman muodon muutoksen rytmissä. Kulkija, polku ja määränpää muuttuneet yhdeksi loputtomaksi hetkeksi....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti